26.2.2016

Arki kuluu Utrechtissa ihan mukavasti. Toisella kämppiksistäni alkoi pieni loma, joten hän on ollut noin viikon ajan reissaamassa pitkin Eurooppaa. Lähetin veljelleni ison paketin postissa, sisältäen leluja ja karkkia, sekä muuta jännää. Tänään keskiyöllä on lähtö bussilla Pariisiin viikonlopuksi, opiskelijareissulle Wanderlustin mukana. Lisäkommenttia siitä sitten seuraavassa merkinnässä, kuvien kera! Tämänkertainen päivitys on lähinnä valokuvia eri paikoista.


(Lisäsin kämppääni hieman kasveja)

Viime viikon ajan olen tehnyt lähinnä koulutöitä, sillä saimme kielentutkimuksen kurssilta jälleen viikkotehtävän (ilmeisesti nämä ovat nyt joka viikon juttuja, vaikka lukualue onkin hyvin suuri). Tehtävä käsitteli ihmiskielen ja laululintujen yhtenäisyyttä 'kielen' oppimisessa. Ei vaikea aihe sinänsä, mutta kurssin artikkelit ovat aina melko hankalia, ja niitä täytyy käyttää vastauksen pohjana. Nytkin tulostin n. 100 sivua artikkeleita ensi viikon tehtävää varten, ja toiselta kurssilta on tulossa perjantaiksi ryhmäesitelmä. Paljon on tekemistä.


(kouluni ikkunan takana kukkii jo muutama puu!)

Tiistaina oli pienimuotoinen peli-ilta ESN-porukan kanssa, ja se oli oikeastaan aika hauskaa, vaikka omasta ryhmästäni meitä oli paikalla vain kaksi. Piirsimme toisiamme, teimme spagettitorneja, ja juoksimme kilpaa ilmapallojen kanssa! Keskiviikkona pitkän koulupäivän jälkeen olimme ehdottaneet mentor-porukallemme tapaavamme mentoriemme luona (he ovat nimittäin kämppiksiä) illalla. He asuvat noin 9km päässä omasta asunnostani, mutta pyörämatka taittui aika helposti kuitenkin, kun maasto on niin tasaista ja pyöräreitit hyvin eritelty kävelyteistä. No, loppujen lopuksi meitä piti olla kolme opiskelijaa paikalla, mutta yksi ei saapunut lainkaan, ja toinen joutui kääntymään kesken matkan takaisin kotiinsa eikä jaksanut enää lähteä uudelle matkalle (hänelläkin tosiaan samanlainen matka hieman eri suunnalta). Istuin sitten mentorini kanssa pari tuntia kahdestaan (välillä kolmestaan hänen toisen kämppäkaverinsa kanssa) ja joimme teetä :) Ei mikään paha keino viettää iltaa. Poislähtiessäni näin pienen kissan leikkimässä pyöränrenkaallani. Söpöä. Rengas kiinnosti loppujen lopuksi enemmän kuin minä, vaikka silitellä yritinkin :--D Harmitti lähteä mutten kehdannut jäädä oven taakse istumaan. Kissakuume sen kuin kasvaa! Ehkä sitten kun palaan Suomeen!!


(Kirkko mentorieni kodin lähellä)

Eilen kävin pyörällä taas kierroksenUithofin ympärillä olevilla pikkuteillä, ja metsäreiteillä. Yritin etsiä aiemmin näkemääni patsasta metsän varrella, mutta en löytänyt sitä. Ehkä seuraavalla kerralla. Sen sijaan löysin matkalta paljon muuta hienoa:


(Johanna-rakennus, tien toisella puolella asuntoni vieressä. Myös SSH:n asuntoja.)


(????????? Kivi portaiden alla. Näitä oli itse asiassa kaksi.)


(Puro!)

Koulusta tullessani poikkean usein pieniin kahvikauppoihin teelle tai kaakaolle, sillä koulun automaatteihin tarvitaan kortti, eikä omani siihen kelpaa. Yleensä otan kupin vain mukaan ja lähden bussia kohti, ja eilen löysin uuden suosikkini! Vaikkakin ensin meinasin kävellä ei-niin-perus kahvikauppaan, mutta onneksi huomasin ovella että hintakylteissä luki kahvin sijaan kaikenlaisia huumehinnastoja :''D Onneksi tajusin sen verran ajoissa että ehdin vielä huomaamatta kääntyä ovelta pois. Hieman nauratti jälkeenpäin. Mutta siitä hyvästä kahviliikkeestä hieman enemmän! Siellä myytiin kaikenlaisia herkkuja, ja seinällä oli ns. terveellisempi valikoima (kalliita tosin.) Ostin sieltä latten, pienen leivoksen, ja pienen suklaamunan jonka sisältä löytyi lappu "No win this time, but I love your smile!" Ilmeisesti näissä oli käynnissä jokin arvonta :D

Seuraavat kuvat ovat kyseisestä kahviliikkeestä:


(hampaisiin sattuu jo näitä katsoessa)


(Täyttä suklaata!!)

17.2.2016

Tänään istun kämppiksen kanssa keittiössä (hän opiskelee lakitekstejään ja minä kirjoitan blogia) sillä olemme molemmat kipeänä :'> Niinkuin on suunnilleen 80% muistakin opiskelijoista täällä. Flunssakausi iski ja kunnolla.


(Kuva otettu Vittewrouvenin pysäkiltä)

Viime viikko oli melkoisen aktiivinen, sillä ma-to päivinä oli koulun lisäksi ESN-Orientation Week, eli joka iltapäivälle oli jonkinlaista ohjelmaa vaihto-opiskelijoille. Maanantaina oli Mentor-ryhmien tapaaminen, jolloin kokoonnuimme ryhmänä Neude Squarelle (Sama paikka kuin aiemmissa orientaatioissa) ja lähdimme sieltä mentoreidemme asunnoille syömään heidän tekemäänsä ruokaa. Meidän mentorimme asuvat melko kaukana joten menimme (kahdella) bussilla, ja saimme siellä kanawrappeja ja erikoista vanukasta! Ryhmäni on todella mukava, siihen kuuluvt tyttöjä Turkista, Espanjasta, Suomesta, Amerikasta, ja poikia Australiasta, Kanadasta sekä Bulgariasta. Lisäksi tietenkin kaksi Hollantilaista mentoriamme, Emma ja Manouk. Ruoan jälkeen kävimme pienen kierroksen pubcrawl-tyyliin, kiertäen pari pubia läpi ja pelaten niissä pieniä pelejä, kuten sitä, jossa saat nimilapun otsaasi ja sinun täytyy arvata kuka olet. Minä olin joku saksalainen poliitikko, joten en osannut arvata omaani, mutta muilla oli esim. Queen of England, Nick Cage, ja Vladimir Putin!

Tiistaina oli Beercantus Club Poemassa, eli periaatteessa yliopistositsit hollantilaiseen tyyliin. Melko samanlainen kuin suomessakin, mutta laulut eivät sisältäneet juomapelejä (ja olivat muutenkin parempia, mm. Kings of Leonia ja Backstreet Boysia :--D). Ennen cantuksen alkua saimme ruokaa Eazielta, eli wokkinuudeleita ja kanaa.

Keskiviikko meni rauhallisempaan tahtiin, ohjelmassamme oli jälleen biljardia sekä pubivisa. Menin ensin väärään paikkaan, sillä molemmat olivat eri rakennuksissa, mutta eräs mentori ohjasi minut ja toisen ryhmästäni pubivisapaikkaan. Visa oli hollanti-teemainen (yllätys!) ja vastaustyylit olivat sekä lapulle kirjoittaminen että tötteröhattu päähän-tai-pois vastaukset. (päässä = kyllä, pois päästä = ei, ja jos vastaat väärin, istut alas ja pois pelistä). Biljardin pelaaminen on vissiin aika suosittua täällä, mutta se on hauskaa ja sitä pääsee harvoin pelaamaan kotona, joten en näe syytä valittaa. Pelasimme monta peliä, ja pelasin mielestäni aika hyvin aloittelijaksi! Ehkä tässä kehittyy, kun käy tarpeeksi usein! :D

Torstaina oli orientaation päätöspäivä, jonka ohjelmaan kuului hollantilaisia pelejä (pussihyppelyä, tuolileikkiä, yms. sekä erikoisempi roikota-naula-seläntakaa-narunnokassa-pulloon -peli jota he kutsuivat nimellä "Nail Shitting") ja International Kitchen. Sillä asunnossani ei edelleenkään ole uunia, päätin tehdä suomalaisen ohjeen mukaan lohikeittoa! Mielenkiintoisin osuus oli ehdottomasti kaupassa käynti, sillä en ole tutustunut keittoaineksiin hirveämmin, ja kaikki teksti oli vain hollanniksi. Lopulta onnistuin kuitenkin ostamaan oikeat ainekset, ja sain keiton tehtyä (vaikkakin vähän kiireessä, mutta siitä tuli silti hyvää!) Paikalle päästyäni näin pöydän täynnä ruokaa eri maista, niin monta että olisi ollut mahdotonta maistaa kaikkia yhden päivän aikana! Kaikki ruoat olivat todella hyviä!



Orientaation lisäksi viikon alussa alkoi myös koulu, eli ma-ke-pe on luentoja, keskiviikkona tuplana sillä silloin on molempia kursseja. Kurssini blokissa 3 (blokki 4 alkaa huhtikuun puolessavälissä) ovat Introduction to Gender Studies, sekä Language Development: Biology and Evolution. Jälkimmäinen on kolmostason kurssi, eli näin käytännössä HYVIN VAIKEA. ;;v;; Aihe on kuitenkin mielenkiintoinen, eikä siinä ole tenttiä, vaan pelkkiä esitelmiä ja tehtäviä, joten enköhän selviä. On minulla vähän taustaa kielitieteistä kuitenkin, vaikka tämä meneekin paljon syvemmälle ja nopeammin. Pääosin huolehdin luentoesittelyistä, sillä luemme paljon artikkeleita ja esittelemme niiden pääideat sitten luokalle, mutta sitä on paha tehdä jos ei itsekään ymmärrä mitä luki :''D Työryhmät ovat melko pieniä, sillä hollantilaiset arvostavat lähikontaktiopiskelua enemmän kuin pelkkää luennointia. Esimerkiksi Language Development-seminaareissa meitä on aina alle kymmenen.


(Yksi koulurakennuksistani on hyvin hieno. Tässä kuva porrasaulan katosta.)

Viikon jokainen luentoni on eri paikassa, sillä osa on luentoja ja osa seminaareja (työryhmiä) erikokoisilla ryhmillä. Tähän mennessä olen löytänyt paikat aika hyvin, ne ovat kuitenkin melko lähellä toisiaan. Kämpällä saamme hirveästi entisten asukkaiden postia esim. kaupungilta tai yliopistolta. Emme oikein tiedä mitä tehdä niille, sillä asukkaat eivät enää asu hollannissa. :/

Ohjelma ei kuitenkaan loppunut esn-orientaatioon, vaan koulun lisäksi on paljon tekemistä kaupungilla (kerään esimerkiksi kokoon isoa pakettia jonka lähetän veljelleni suomeen, ja se on lähes valmis) ja ESN järjestää muitakin tapahtumia. Esimerkiksi eilen oli Lazer Tag -tapahtuma jonne menin, ja siellä oli todella hauskaa! En ole hirveän hyväkuntoinen, mutta Lazer Tagissa jaksaa jostain syystä juosta vaikka koko 20min putkeen ilman että edes hengästyy! ;) Pelasimme kaksi kierrosta, ja väliajalla, yllätys yllätys, biljardia. Ensimmäisellä kierroksella olin sijalla 15/20, ja toisella nousin jo 10een sijaan! Olen ollut laserpyssyilemässä vain kerran aiemmin, ja verrattuna siihen paikkaan, tämä oli valtava sokkelo, mutta hiljaisempi ja pimeämpi, verraten aiempaan kokemukseeni värien ja musiikin täyttämästä salista. Muutama muukin mentor-ryhmästäni oli siellä, mutta olimme eri peliryhmissä emmekä siis päässeet jahtaamaan toisiamme v_v





Laser Tag paikka sijaitsee tosiaan Vittewrouvenilla, eli noin puolimatkassa keskustaan. Mikäli kulkee bussilla, on se samalla kadulla kuin bussipysäkki (Biltstraat 4 muistaakseni).

Utrechtista lähtee monenlaisia retkiä ESN:n ulkopuoleltakin, ja halusin mennä ainakin yhteen niistä (suurin osa maksaa aika reilusti) ja nyt löysin viimein sen tietyn jolle haluan mennä! Eli Helmikuun lopussa lähden erillisen opiskelijajärjestön kanssa viikonlopuksi Pariisiin, katsomaan Versaillesia ja kiertämään kaupunkia oppaan kanssa!! Harmi kyllä retki menee päällekäin ESN:n järjestämän päiväretken kanssa Rotterdamiin, jossa halusin käydä, mutta minulla on aikaa käydä siellä ihan omalla ajallanikin! :) Pariisi jännittää kyllä aika reilusti, olen halunnut käydä siellä jo kauan! Versaillesissa ei kai saa ottaa kuvia, mutta toivottavasti näen Moulin Rougen, sillä he ainakin mainostivat sitä facebook-sivullaan!!

Sen kummemmin en nyt jaksa kirjoittaa, vaan palaan nukkumaan jotta paranen joskus. Olimme suunnitelleet tälle päivälle iltamia mentoriryhmän kanssa mutta lähes kaikki meistä ovat kipeinä! Siirsimme näkemisen siis ensi viikolle. Onneksi huomenna ei ole luentoja, jotta saan nukkua flunssaa pois.

Vielä aiheeseen liittymättä, asuntoni vieressä oli eilen jäniksiä! *v*

7.2.2016

Eilen oli pitkä päivä, vaikka olikin Lauantai. ESN (Erasmus Students Network) järjesti orientaatiopäivän, joka alkoi aamulla 9.15 ja loppui kuuden-seitsemän maissa iltapäivällä. Lähinnä orientaation tehtävänä oli jakaa meidät ryhmiin ja näyttää meille kaupunkia, mutta ohjelmaan kuului paljon muutakin, kuten ESN:llä on tapana (heidän orientaationsa ovat maksullisia, ja vain lipun hankkineille).

Aamulla kokoonnuimme Neude Squarelle, aika lähelle paikkaa jossa oma kampukseni sijaitsee. Siellä etsimme oman ryhmämme, ja lähdimme kävellen tutkimaan kaupunkia ja sen reittejä. Ryhmässäni oli kaksi muuta suomalaista, oli kiva puhua välillä omaakin kieltään. Lähinnä kuitenkin kävelin erään puolalaisen tytön kanssa, jonka olin tavannut lyhyesti jo Meet&Greet-päivänä. Alun kierrokseen kuului muunmuassa Dom-towerin (tuomiokirkon) esittely pihan puolelta, ja saimme tietää esimerkiksi sen, että torni ja itse kirkko eivät ole aina olleet erillään. Niiden välissä on ollut rakennus yhdistämässä ne, mutta se oli tehty heikommasta materiaalista, ja tornado kaatoi sen, jättäen jälkeensä vain tornin ja kirkon vanhemman osuuden. Nykyään maassa näkyy kivikuvioina entisten pilarien kohdat. Kiersimme sivuovesta kirkon puolen sisäpihalle, joka oli ehkä kaunein paikka mitä olen Utrechtissa tähän asti nähnyt. Mieleen tuli heti Tylypahkan piha-alue :D





Aivan älyttömän kaunis alue, ja kuljimme myös taustalla näkyvien käytävien läpi ennen poistumista toisen puolen ovesta. Onneksi paikka on helppo löytää uudelleen, sillä haluan ehdottomasti nähdä sen kesän kukkaloistossa!

Utrechtin keskustassa on myös viikoittainen markkina-alue, jossa kiersimme hetken aikaa. Paljon juustoja, leipiä, ja tottakai vohveleita oli myynnissä. Myös vaatteita, mutta en oikein osaa luottaa markkinavaatteiden laatuun, aiemman kokemuksen perusteella. Ostin "Super-Stroopwafel" kojulta ison vohvelin, joka maksoi vain hieman yli euron, ja oli aivan tuore. Ehdottomasti uudestaan käymisen arvoinen paikka. Kiertelimme hieman lisää, kunnes siirryimme pelaamaan biljardia. Saimme kyseisestä paikasta yhden ilmaisen lasin juotavaa, joten koko hommaan ei tarvinnut laittaa rahaa ollenkaan.





Pelailun ja kiertelyn jälkeen suuntasimme Dom Towerille, jonne meidän oli tarkoitus kiivetä oppaan johdolla. Jätimme laukut lokeroihin infopisteelle, sillä portaisiin ei saanut viedä turvallisuussyistä mitään mikä voi tarttua tai hankaloittaa kiipeämistä. Aloitimme kirkon alakerran huoneista, jotka eivät vielä olleet osa tornia, ja suuntasimme sieltä portaisiin, jotka veivät meidät ensimmäiseen kerrokseen. Siellä oli ennen ollut kirkon kunnossapitäjän asuintilat, ja työskentelytilat.


(Kirkonpuoleisen aulan näkymä. Ikkunat olivat hienosti koristeltu värein.)



(Työskentely-/asuintilat)


(??? Hieman kärsineitä Gargoyleja? Näitä näkyi ulkona monia ehjänä katonrajassa.)


(Näkymä alas työtiloista.)

Työtilojen jälkeen suuntasimme jälleen portaisiin, jotka veivät meidät kellojen luo, ja vaikka alemmassa kerroksessa kuuluikin jonkun soittoa, saimme silti kuulla miltä kellot kuulostavat, kun oppaamme löi niitä vasaralla. Kova ääni niistä lähtee.




(Jokaisella kellolla oli oma nimensä, joka luki niiden lähellä olevissa parruissa.)

Seuraavat kaksi kerrosta olivat ulkona sijaitseva reuna, (hyvin aidoitettu) ja toiset kellot, jotka soittivat melodioita tiettyyn aikaan päivästä. Satuimme paikalle juuri silloin, kun melodia oli alkamassa, joten kuulimme ja näimme kun kellot soivat Hollantilaista melodiaa. Sen jälkeen kerroksia olisi ollut vielä yksi (toinen ulkoreunan näköala), mutta korkeus ja portaiden kapeus (seuraavaan kerrokseen kiivettiin tosiaan reunapylvään sisäpuolella, joka jo itsessään kuulosti melko pelottavalta), aiheuttivat sen että minä annoin periksi niissä portaissa, ja käännyin takaisinpäin, odottamaan pääovella.


(Melodiaa soittavat kellot)




(Näkymää tornista. Alemmassa kuvassa näkyykin aiemmin mainittu piha-alue.)

Kiipeämisen jälkeen suuntasimme syömään, ja tämä tapahtui oikeastaan kahdessa eri paikassa. Ensin menimme jonkinlaiseen leipä-lounas paikkaan, ja siellä syötyämme ja hetken istuttuamme, kävimme Eazie-nimisessä paikassa (Tämä on se paikka jossa kävin aiemmin!) jossa saimme pienet testiannokset sekä alennuskupongit kyseiseen paikkaan. Syömisen jälkeen kiersimme jälleen jonkin aikaa, kunnes meidät johdatettiin Club Poemaan, jossa vietimme jonkin aikaa ennen kotiinlähtöä. Poemassa oli sellainen hauska peli, että sisääntullessasi saat rintaasi nimitarran, jossa lukee jotakin, ja sinun pitää etsiä sille pari. Esimerkiksi itselläni oli Rose, ja löysin Jackin, kuten Titanicissa. Kun löydät parisi, saatte tiskiltä ilmaisen shotin, (joka maistui lähinnä kurkkumehulle??)

Illemmalla sain kämppikseltäni kutsun hänen mukanaan viettämään iltaa muiden opiskelijoiden kanssa toisella puolella keskustaa. Menimme sinne isolla porukalla, josta kaikki olivat todella mukavia, toivon todella että näen heidät uudestaankin! Pyöräilimme paikalle kaupan kautta (halvin viini oli 3-4euroa, mikä oli suuri yllätys!!) vaikkakin matka ei ollut helpoin, sillä yksi joukossamme oli ensimmäistä kertaa pyörän selässä, ja kolaroi itsensä aika usein :( Perille pääsimme joka tapauksessa, ja juttelin pienen porukan kanssa aika paljon ennen kuin löysin vielä pari suomalaista joita en ollut huomannut (porukkaa oli siis aika paljon). Pääsimme orientaatiolipuilla myöhemmin sisään jatkojuhliin, jotka olivat paikassa nimeltä "Woolloomooloo" (Ihan oikeasti.) En hirveästi välitä Hollantilaisista bilepaikoista ainakaan vielä, (ehkä Tivoli ja muut isommat paikat ovat parempia) sillä sekä Poemassa että tuolla ollaan kuin sillit purkissa, musiikki on todella epämääräistä ja epäselvää, ja asiakkaiden täytyy vaihtaa rahaa poletteihin ennen kuin he voivat ostaa minkäänlaisia juomia (+ juomavalikoima näkyi olevan lähinnä kaljaa tai soodavettä). En kyllä ole muutenkaan hirveä bilehile mutta joskus on kiva käydä.



Nyt jatkan huomisen luennolle (ja ESN:n orientaatioviikolle) valmistautumista, sillä minun täytyy vielä lukea yksi artikkeli loppuun saakka ennen aamun luentoa.

5.2.2016

Tänään oli ensimmäinen orientaation jälkeinen vapaapäivämme, joten nyt pyörän omistavana ajattelin lähteä tutkimaan Uithofin ympäristöä. Täällä korkeiden rakennusten keskellä olo on kuin isossa kaupungissa, mutta oikeastaan Uithof on ehkä jonkin tehdasalueen kokoinen, tai hieman suurempi. Sen ympärillä on lähinnä peltoa ja maalaisalueita, ja ikkunastakin näkee lampaita. Alue oli hyvin kotoisan ja mielenkiintoisen näköistä, joten lähdin tutkimaan sitä pyöräillen. Matkalla näin lampaiden lisäksi hevosia, kanoja, sekä muutaman joutsenen tienviereisessä ojassa.



Alue oli tosiaan hyvin maalaismaisemaista, ja peltojen lisäksi myös vesistöjä oli reilusti. Ohitin Fort Rhijnauwenin, sillä kyseinen linnake (jonka ympärillä on ihan oikea vallihauta!!) ei ollut juuri nyt avoinna vierailijoille, tai ainakin portit olivat kiinni ja tyhjillään. Pyöräreitit olivat kapeita ja puilla ympäröityjä, hyvin hienoa aluetta.


(Tämä oli levein tie joka kulki Uithofista tähän suuntaan)

Hetken pyöräiltyäni päätin, että pyöräni penkkiä voisi hyvin säätää jotta sillä on mukavampi ajaa, ja kettingit olivat hieman löysällä, joten siirryin takaisin Uithofin alueelle, ja etsin yliopiston opiskelijoiden ylläpitämän pyöräkorjaamon, What The Fiets? eli lyhyemmin WTF:n. Se on paikka, jossa osaavammat opiskelijat opastavat sinua, kun itse korjaat pyöräsi. Hinnatkin ovat siis hyvin paljon matalammalla kuin korjaamoissa. Paremmin istuttavan ja poljettavan pyörän kanssa palasin tutkimusretkelleni maalaisreiteille, joille varmasti palaan kävellen vielä uudestaan, sillä kaikkiin pienimpiin polkuihin ei saanut mennä pyörällä.


(Taustalla näkyy De Uithofin alue)

Jatkoin reittiä peltojen ohi kunnes päädyin asutusalueelle, jonne jostain syystä päätin lähteä syvemmälle etsimään uusia reittejä. Löysin pienen kiertelyn jälkeen paikan keskustan, eli pari pientä kauppaa, joista ostin postikortteja. Paikan nimi taisi olla Bunnik, ellen ihan väärin muista. Noin 3km Uithofista, ei ollenkaan kaukana, varsinkaan kun maisemat olivat noin kivoja ja rauhallisia.








Palatessani Bunnikista suuntasin takaisin asunnolleni, mutta harmikseni huomasin eturenkaaseen tulleen reiän. Eikun takaisin Fietsin "toimistoon" korjaamaan sitä. Onneksi tiesin jo etukäteen suunnilleen miten rengas korjataan, joten ohjeistus ei ollut hirveän hankalaa. Liityin samalla jäseneksi, jotta saan käyttää heidän tarvikkeitan aukioloaikoina ilmaiseksi. Ohjeistus maksaa edelleen, mutta nyt osaan jo muutaman asian hoitaa ihan itse! Koko päivän Fiets-sähläykset maksoivat yhteensä 10e, jäsenyys mukaan lukien. Ei ollenkaan paha hinta siitä, että saan tulla korjaamaan pyörääni milloin tahansa. Pyöristä puheenollen, minusta on hassua, ettei hollantilaisissa pyörissä yleensä ole poljin-jarruja lainkaan, vaan pelkät käsijarrut. Myös ohjaustanko on usein taivutettu pyöräilijää kohti, eikä ollenkaan sivulle, niinkuin omassa pyörässäni Suomessa. Kyllä tuohon oppii, mutta aika paljon hakemista vielä vaatii tasapainoon pääsy.

Nyt rupean valmistautumaan maanantain ensimmäiselle Language Development: Biology and Evolution -kurssini luennolle, lukemalla pari pyydettyä artikkelia Utrecht Unin kirjastojärjestelmästä. Toivon että Gender Studies-kurssin kirja saapuu postissa ennen keskiviikkoa, mutta se jää nähtäväksi, sillä kirja tulee UK:sta asti. (Ei siis kaukaa, mutta posti osaa tunnetusti olla valikoivan hidas). Huomenna 9-19 välillä on ESN:n järjestämä Orientation Day, jonka aikana kuljemme ryhmissä kaupungilla, en tosin tiedä vielä mitä tehden. ESN:n tuntien se on luultavimmin jotain hauskaa.

4.2.2016

Tänään on torstai, eli ensimmäinen viikkoni Utrechtissa on lähes ohi. Nopeasti se menikin, mutta onneksi vielä on monta kuukautta edessä! Orientaatiomme Utrecht Universityn puolesta alkoi tiistaina International Meet&Greet -kokoontumisen merkeissä, jolloin teimme nimilaput rintaamme, ja kuljimme ihmisjoukon keskellä tutustumassa toisiimme. Lapuissa luki nimi, kotimaa, sekä opiskeluala täällä Utrechtissa. Tapahtuma oli hyvin epävirallinen, mutta siellä oli monia opiskelijoita, ja tarjolla oli teen ja kahvin lisäksi mini-stroopwafeleita (karamellitäytteisiä vohvelikeksejä, ehdoton suosikkini Hollannissa!) ja taikinapäällysteisiä palloja, joiden sisällä oli jonkinlaista ruskeaa mössöä, ja palloja dipattiin esim. ketsuppiin tai majoneesiin. Ne tarjoiltiin kuumina, ja luultavasti en ollut ainoa joka poltti sormensa! Opiskelijoiden taktiikka näin orientaation alussa oli lähinnä kiertää kaikki läpi, kysellen nimet ja opinnot, ja siirtyä sitten seuraavaan. Tämän takia lähempiä tuttavuuksia oli vaikeampi vielä tehdä. Mutta puhuin monien kanssa, ja kaikki vaikuttavat hyvin kivoilta ihmisiltä!

Keskiviikkona orientaatio oli jälleen samassa paikassa, De Uithofin alueella, eli nurkan takana asunnoltani. Jälleen opiskelijat hyppivät paikasta toiseen, mutta puhuin taas muutaman uuden ihmisen kanssa hieman enemmän. Saimme ison kassillisen tavaraa orientaatiopaperien lisäksi, ja ihmettelin tavaran määrää jo ennen kuin kävin sen tarkemmin läpi. Sisältö oli siis; Pyörän taka-lamppu, mustekynä, aurinkolasit (tosin malli on hieman outo), sadeviitta, vesipullo (jossa on sisäänrakennettu pilli jonka saa taitettua kiinni ettei se vuoda, hyvin kätevä!), usb-tikku, jne. unohdin varmasti jotakin. Orientaatio tällä kertaa oli lähinnä luentoja, mutta saimme ilmaisia omenoita (Utrecht Uni tarjoaa ruokaa joka nurkan takana :--D) ja luentojen jälkeen oli InfoMarketin aika. Infomarkettiin kuului erilaisia info-kojuja, joissa saimme lisätietoa esim. uramahdollisuuksista tai pankin toiminnasta. Myös ESN:llä oli oma pisteensä, ja löysin ilokseni LGBT-yhteisön sekä tottakai, stroopwafeleita. Missäpä niitä ei olisi. Nämä tosin olivat paikalla leivottuja, joten ne olivat tuoreita ja lämpimiä! Mieleni teki mennä heti uudestaan jonon perälle. Paikalla oli myös "So Totally Dutch Already!!" -valokuvakoju, jossa kuvattavat opiskelijat laitettiin niin stereotyyppisen hollantilaisiksi kuin mahdollista. Niitä kuvia on varmasti hauska katsoa vaihdon jälkeen.


(Näkymä ikkunastani, De Uithofin alue. Risteyksen läpi ala-vasemmalta ylä-oikealle kulkee Heidelberglaan, eli katu jolla sijaitsee eniten käytetty bussipysäkki)

Eilen lähdin orientaation jälkeen tekemään rekisteröintiäni kaupungille, sillä aion asua täällä yli 4kk, sekä etsimään pyöräliikettä. Noh, tämä ei ihan mennyt putkeen, sillä rekisteröintini joutui siirtymään ensi viikolle (heillä ei ole uusia aikoja ennen torstaita) ja pyöräliikettä etsiessäni päädyin jollekin loputtomalle asuinalueelle josta pääsin pois vain bussilla takaisin rautatieasemalle. Silloin oli jo pimeä ja alkoi sataa, joten lähdin suosiolla takaisin Uithofiin. Seikkailun hyviä puolia olivat tosin se, että sain hankittua OV-Chipkaart bussikortin, ja palatessani asunnolle, näin kampusalueella katukojun jossa myytiin parhaita ranskalaisia mitä olen maistanut. Tässä vielä kuva, sillä ne olivat niin hyviä.



Samalla otin kuvan myös asuntorakennuksestani, joka on tosiaan sen ~20 kerrosta korkea. Itse elelen kerroksessa 13.



Tänään oli orientaation viimeinen osa, eli kampuksen esittely. Utrecht Uni on siis levittäytynyt pitkin kaupunkia, ja oma opiskeluni tapahtuu lähinnä keskustassa. Uithofista keskustaan pääsee Heidelberglaanin pysäkiltä bussilla 28, jääden noin parinkymmenen minuutin päästä pysäkille Janskerhof. Sieltä Drift, eli koulun sijainti, on lähes nurkan takana, vaikkakin vanhan Utrechtin puolella tuntuu että nurkkia on ainakin seitsemään eri suuntaan...

Saimme luentojen jälkeen koulun kahvilassa kiivi-kurkku/mango-gojimarja-mehua sekä lisää dipattavia taikinapalloja, ja istuimme hetken juttelemassa toisen suomalaisen opiskelijan ja turkkilaisen Tallinnasta tänne siirtyneen opiskelijan kanssa. Sen jälkeen lähdin kaupungille etsimään pyöräliikettä, tällä kertaa paremman onnen kera! Nyt minulla on pyörä, vaikkakin se ei ole paras mahdollinen, mutta silti parempi kuin moni muu mitä olen katsellut käytettyjen pyörien kaupoissa. Sain siihen myös kettinkilukon, jonka kanssa tappelin ainakin vartin takaisin Uithofiin päästyäni. Koulu korosti kahden lukon tärkeyttä, joten ostan varmaan jossain vaiheessa vielä toisenkin ketjulukon. Alitajuntani selvästikin muisti päivällä käydyn nuudelikeskustelun kaverieni kanssa, sillä kävin myös matkan varrella testaamassa erästä terveelliseksi pikaruokalaksi itseään mainostavaa paikkaa, jonka nimeä en harmi kyllä tajunnut kirjoittaa muistiin. Seuraavalla kerralla sitten.



En ymmärrä miten Hollantilainen ruoka voi olla niin hyvää. En ole hirveän suuri lämpimien kasvisten ystävä, mutta tämä paikka sai minut syömään jopa SIENIÄ. Vau. Kerta se on ensimmäinenkin. Annos oli tosi suuri, odotin hieman enemmän välipala-kokoista kulhoa :D Eipähän jäänyt nälkä.

Kävin kiertämässä myös etsien postitoimistoa, ja yllätyin siitä ettei Hollannissa (tai ainakaan Utrechtissa) sellaista ole. Kaikki toimii kaupoista käsin ja kirjekuoret yms. jouduin hakemaan erikseen toimistotarvikeliikkeestä. Eivät ne siellä kyllä maksaneet yhtään sen enempää, mutta hämmennyin silti.

Huomenna aion käydä seikkailemassa pyörällä Uithofin alueella, sillä orientaatio koulun puolesta on ohi. Lauantaina on ESN:n järjestämä Orientation Day, jossa kuljemme ryhminä pitkin kaupunkia, ja ensi viikolle minulla on lippu heidän Orientation Week -tapahtumaansa, joka toimii kuin Mentor-systeemi, eli jakaudumme ryhmiin joissa toimimme viikon ajan, ja sen jälkeen voimme samassa ryhmässä keksiä tapaamisia yms. Se toimii hieman niinkuin tuutorointi kotona. Odotan tätä innolla, sillä en ole hirveän nopea tutustumaan ihmisiin, toivottavasti jatkuva saman ryhmän kanssa toiminta auttaa asiaa!

--Kämppis #3 ei vieläkään ole saapunut, me kaksi ihmettelemme asiaa hyvin suuresti.

1.2.2016

Heippa taas!

Nyt olen viimein saapunut Utrechtiin (oikeastaan olen ollut täällä jo pari päivää, mutta siitä kohta lisää). Pidän kaupungista todella paljon, vaikka asuntoni onkin hieman kaukana keskustasta, De Uithofin alueella. Vielä en ole pyörää ehtinyt hankkia, joten kuljen hetken aikaa varmaankin bussilla.
Asun 13.kerroksessa kahden kämppiksen kanssa, joista tosin vasta toinen on paikalla. Hän on hyvin mukava. Kävimme seikkailemassa etsien ruokakaupan, ja näin matkalla pari suomalaista opiskelijaa. En kuitenkaan ehtinyt juuri jutella, sillä he olivat menossa hakemaan avaimiaan. Oli hassua kuulla yhtäkkiä suomea, kun ehdin jo tottua tähän hollannin ja englannin yhdistelmään.

Saavuin siis lauantaina lentokoneella Amsterdamiin, lyhyen 2,5 tunnin lennon jälkeen siirryin junaan joka toi minut Utrechtiin, ja hetken seikkailtuani löysin taksin joka vei minut hostellille vanhaan naapurustoon Maliebaanin vieressä. Rullaportaat juna-asemalla jumittivat, ja jouduin kantamaan isoja laukkuja niitä alas, mutta paikallinen opiskelija(?) yllätti nostamalla 19kg laukkuni ylös helposti ja kantamalla sen alas asti. Sitten hän lähti iloisesti hypellen pois. (siis oikeasti hypellen, hämmennyin hetkeksi.) Rakennus oli vanha joten siellä oli aika kylmä, mutta muuten paikka oli erittäin kiva ja hostellin pitäjä erityisen mukava. :) Uusi elämys oli aamupalan strösseleillä päällystetty leipä, jota kutsutaan Fairy Breadiksi. Hostellikadulta en ottanut kuvia, mutta sen viereisessä puistossa kyllä. Naapurusto on kuulemma rakennettu 1800-luvulla, ja puut istutettu n.80 vuotta sitten.





Alueen vierestä (ja vähän kaikkialta muualtakin) kulkee siis kanava, joka menee aika lailla keskustan läpi. Veneitä en vielä nähnyt, sillä sunnuntai oli aika sateinen, ja maanantai on ilmeisesti Hollannissa kuin sunnuntai meillä, eli paikat ovat auki hyvin vähän aikaa. (juuri mikään ei auennut ennen yhtä.)

Sunnuntaina kävin tutkimassa keskustaa kävellen, nähdäkseni hieman millainen paikka tämä on. Lähinnä mieleen painuivat tuomiokirkko sekä kanavaa seuraava kauppakatu. Yllätyksekseni ruokakauppoja löysin vain yhden, vaikkakin kahviloita ja ravintoloita oli joka kulmalla. (Silti päätin ensimmäisenä päivänäni mennä tuttuun ja turvalliseen mäkkäriin, pääosin jotta saan varman wi-fin jolla viestittää kotiin. Toki hostellillakin oli wifi, mutta olin kaupungilla melko pitkään). Kävin myöskin elämäni ensimmäistä kertaa Starbucksissa :D

Palatessani hostellille huomasin kadulla teltan, jonka alla oli joukko ihmisiä ja pieni nuotio sellaisessa piha-astiassa, en tiedä sen nimeä. Kysyin kadun reunalla olevalta naiselta mitä on meneillään, ja hän selitti että naapurusto juhlii uuttavuotta yhdessä, vaikkakin vähän myöhässä. Siinä vaiheessa myös teltan suojissa ollut hostellinpitäjä huomasi minut, ja kutsui heidän seuraansa hetkeksi! Sain teetä ja jonkinlaista punaviinin näköistä juomaa, johon he sulattivat jotain oranssia, joka näytti kynttilältä. Kertoivat toki mitä se oli, mutta keskustelun seassa unohdin nimen aika nopeasti... Hyvää se oli, joka tapauksessa. Monet aikuiset juttelivat kanssani englanniksi, ja eräs n.10-11-vuotias lapsi tarjosi minulle nuotiossa paahtamaansa leipää!



Nyt maanantaina jätin hostellin yhdentoista maissa, vaikkakin tavarani jätin sinne vielä säilöön, sillä sain asuntoni avaimen vasta 2 aikaan iltapäivällä. Sen välisenä aikana kuljin lisää keskustassa, ja tutkin hostellin lähellä olevaa puistoa, jossa oli myös koiranulkoilutusreitti, jonka takia näin paljon koiria! :) Käytin aikani lähinnä kuvien ottamiseen, vaeltamiseen, ja pulujen ruokkimiseen.


(Kuvassa tuomiokirkko)

(Kanavaa reunustavat seinät olivat täynnä ovia, joissakin oli ravintola, jotkut olivat tällaisia)

(Patsas tuomiokirkkoa vastapäätä)

Vielä en ole hirveästi kuvia saanut otettua, mutta huomenna alkaa orientaation ensimmäinen osa, eli International Meet&Greet. Jospa sen jälkeen osaisin kertoa hieman enemmän kaikesta :) Hollannista on jäänyt kyllä jo nyt hyvä mielikuva, ihmiset ovat mukavia ja englannilla pärjää hyvin, vaikka tavoitteena onkin oppia edes vähän hollantia 5kk aikana.